07.08.2010 Kotisuomeen!

Arholma-Maarianhamina 35 mpk

Lyhyiden aamuyön unien jälkeen kuunneltiin uusin säätiedotus. Se lupasi 8-12m/s tuulta Ahvenenmerelle, mutta ylityksen kannalta ihanteellisesta suunnasta, luoteesta. Siispä matkaan! Kohtalaisen navakkaan tuuleen varustauduttiin laittamalla isopurjeeseen reivi jo satamassa. Tuo isonpurjeen reivaaminen on meillä Vestervikingissä harvemmin käytetty järjestely, venehän on alunperin suunniteltu toimivaksi eri sääolosuhteissa kokonaan ilman reivejä vain purjeita vaihtamalla. Aikanaan teetimme uuteen isopurjeeseen yhden reivin, vaikka edellisessä purjeessa sellaista ei ollutkaan. Joissakin tuuliolosuhteissa, yleensä navakassa myötätuulessa, kun pelkkä mesaani- genoa – yhdistelmä tuntuu antavan liian vähän vauhtia ja reivaamaton iso voi olla jo liikaa, sitä käytämme.

Saaren suojasta päästyä huomasimme, että purjevalinta oli ollut juuri oikea. Tuuli oli navakkaa ja aallot kasvoivat ulapalle päästyä kohtalaisen isoksi, mutta Vesterviking kiisi turvallisesti vauhdin vaihdellessa kuuden ja seitsemän solmun välillä. Tuuliperäsin hoiteli taas ohjausta tarkasti, kunhan olimme ensin sovittaneet sen säädöt keliin sopiviksi.

Pikkuhiljaa tummat pilvet väistyivät taivaalta ja aurinko alkoi pilkahdella. Kyllä tällaisessa kelissä kelpaa kotisuomeen takaisin lasketella! Maarianhaminaa lähestyttäessä tuuli sitten alkoi laantua ja kääntyi enemmän takatuuleksi pysyen kuitenkin sen verran sivulla, ettei enää tarvinnut ryhtyä puominlaittosulkeisiin. Nostettiin mesaanikin ja hetken päästä kapu kävi purkamassa myös isonpurjeen reivin. Sellainenkin huomio ehdittiin tehdä, että koko Ahvenanmeren ylityksen aikana emme nähneet merkkiäkään sinilevästä. Hyvä merkki!  Loppusuora aina Maarianhaminan länsisataman altaaseen asti kiidettiin sitten käsiohjauksella kaikki purjeet ylhäällä.

Laituriin kiinnityttyä oli ohjelma selvä: ensin saunaan, sitten ÅSS:n rantaravintolaan Suomeentulo – illalliselle.  No nyt alkoi saunan lämpötila olla siinä, missä sen pitääkin. Kaksi ruotsalaispurjehtijaa istui lauteilla halliten löylyämpäriä, samalla keskustellen vilkkaasti. Kun löylynheiton suhteen ei ensimmäiseen viiteen minuuttiin tapahtunut mitään, kysäisin saisinko heittää vähän löylyä. Lupa annettiin ja löylyä paiskottiin. Ei näyttänyt ruotsalaisillakaan olevan mitään reipasta löylynheittoa vastaan.

Saunakeskustelu suuntautui suomalaisten ja ruotsalaisten kulttuurieroihin silloin kun on kysymys jokamiehen oikeudesta. Ruotsalaisten mielestä Suomessa on laajempi jokamiehenoikeus kuin Ruotsissa, esimerkiksi saarten rantoihin kiinnittymisen suhteen. Tiedä häntä. Kysyttynä vastasin näistä kulttuurieroista, että ruotsalaiset näyttävät aina hakeutuvan toistensa seuraan, yleensä veneet ovat rannalla ryhmissä eikä siroteltuna eri poukamiin. Ruotsalaisilla pitää olla ”mysigt”. Lisäksi ruotsalaiset näyttävät harrastavan ryhmäpurjehdusta suomalaisia enemmän. Suomalaiset viihtyvät purjehtiessa kyllä yksinkin. Nyökyteltiin vastaukseksi.

Loistava purjehduspäivä ja loistava tunnelma kruunattiin sitten loistoillallisella, ihaillen elokuun auringonlaskua ÅSS:n hienon ravintolasalin ikkunoista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: