15.09.2010

15.09.2010 Estepona-Fuengirola 37 mpk

Saunaa odoteltaessa

Jaska:

Aamulla tsekattiin missä saataisiin vaihdettua 2,75kg:n Camping Gaz-pullomme täyteen. Satamakonttorista kerrottiin, että pitää soittaa paikalle mies joka hakee pullon, käy täyttämässä sen ja tuo takaisin veneelle. Emme käyttäneet palvelua, se olisi vienyt liikaa aikaa. Jälkikäteen tulin ajatelleeksi, että olisi ehkä kannattanut, olisin voinut antaa täytettäväksi samalla yhä tyhjänä mukana kulkevat kaksi viiden kilon suomalaista kaasupulloa, niin ei olisi tarvinnut kantaa huolta kaasun riittävyydestä pitkään aikaan. No, ei meillä vielä mitään ongelmaa ole, tuntuu vaan paremmalta, kun on käytössä olevan pullon lisäksi aina täysi varapullo mukana.

Ennen lähtöä tarkastin moottorin öljytason. Antti oli laittanut kännykkänsä latautumaan konekopan päälle, samalle paikalle, jossa itsekin yleensä lataamme puhelimia. Nyt en jostakin syystä havainnut kännykkää, avasin konekopan kannen ja kuulin, kuinka jotakin putosi moottorin alle pilssiöljyn joukkoon. Siis se kännykkä!  Pois onkiminen luonnistui ilman suurempaa tuskaa, eikä känny ollut pahastikaan öljyssä, mutta niin vain lakkasi toimimasta. Annoin Antille varapuhelimeni käyttöön, katsotaan sitten kun ovat palanneet Suomeen, onko puhelin puhdistettavissa (ja testataan vakuutusyhtiön suopeus).

Matkalla Fuengirolaan tuuli oli ensin täysin vastainen ja sitten kuoli kokonaan, joten koneajoksi meni taas. Aurinko paahtoi, lämpöä liki 30 astetta. Vaikka purjehtimaan ei päästykään, näyttivät vieraamme nauttivan täysin sydämin Välimeren-vierailustaan. Loppumatkasta taas väisteltiin kalanpyydyksiä ja kapu korjaili Tarifan tyrskyissä hiukan revennyttä pelastusrenkaan suojusta.

Fuengirolan alkaessa näkyä ensimmäinen reaktiomme oli lievä hämmästys. Korkeita hotellirakennuksia vieri vieressä rantakaistale täynnä. Tällainenko nyt sitten oli tämä suomalaisten kovasti suosima Costa del Solin kohde?  Olimme odottaneet jotain aidompaa. Ehkäpä hotellirivistön takaa löytyy sitten jotain muutakin.

Marina oli iso ja marinero hyvin ystävällinen, avasi uudestaan toimiston voidaksemme rekisteröityä satamaan, vaikka oli jo sulkenut toimisto. Saimme kiinnittymispaikan, peräköysikiinnitys täälläkin. Antti ja Jaska lähtivät rantaravintolaan tapaamaan Kari Väisästä, Fuengirolassa asuvaa yhteistä ystäväämme, joka kuultuaan vierailustamme oli tehnyt vastaansanomattoman tarjouksen saunaillasta talossaan ylempänä vuorilla. Siis saunaan kohta kuuden kuukauden tauon jälkeen!

Kari löytyi tietokilpailuun osallistumasta ”Refla” – nimisestä baarista, jonka edessä liehui joukko Suomen lippuja ja sisältä kuului selvää suomenkieltä. Muutenkin baari muistutti kovasti suomalaista kaljabaaria, hyvine ja huonoine puolineen.

Vaihdoimme päällimmäiset kuulumiset ja kun tietokilpailu hetikohta loppui, tuli Kari vielä tervehtimään vaimoväkeä Vestervikingille.  Sovimme huomisen ohjelmasta, Kari lähti kotiin ja me asetuimme illalliselle, jonka rouvat olivat loihtineet veneen varastoista: perunaa, salaattia, munakasta, Chorizo- makkaraa ja papumössöä. Yksinkertaista, mutta hyvää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: